Julkaistu 25.11.2025
Vihreän siirtymän aallolla Etelä-Savossa: uusiutuvien energialähteiden mahdollisuudet
Energiajärjestelmämme niin Etelä-Savossa, Suomessa kuin Euroopassa tarvitsee monipuolistamista. Etelä-Savolla on siihen tarjota vastauksia. Olemme osa energiamurrosta ja matkalla kohti hiilineutraalia, turvallista tulevaisuutta.
EU:n ilmastopolitiikka ohjaa Suomen kehitystä vahvasti: linjaus vuodelle 2040 asettaa tavoitteeksi 90 prosentin päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta. Suomessa kansallinen ilmastolaki tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja sama tavoite on kirjattu myös Etelä-Savon maakunnassa. Hiilineutraalius tarkoittaa, että alueella syntyy korkeintaan sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin voidaan sitoa takaisin ilmakehästä hiilinieluihin, kuten metsiin tai teknisiin ratkaisuihin. Alueen päästöjä voidaan myös hyvittää laskennallisesti investoimalla uusiutuvaan energiaan tai esimerkiksi ennallistamalla soita.
Energiajärjestelmämme niin Etelä-Savossa, Suomessa kuin Euroopassa tarvitsee monipuolistamista. Etelä-Savolla on siihen tarjota vastauksia. Hajautettu ja paikallinen energiantuotanto tukee huoltovarmuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Energiatehokkuus on keskeinen osa murrosta – varastointiratkaisut ja lämpöpumput auttavat hyödyntämään energiaa paremmin.
Miten Etelä-Savon maakunta kulkee kohti kestävää energiataloutta? Alkuvuonna 2025 valmistunut Etelä-Savon energiastrategia linjaa maakunnan keskeiset painopisteet: voimakas sähköistyminen, energia-alan koulutus ja osaava työvoima, huoltovarmuus sekä energialiiketoiminnan edistäminen. Maakuntahallitus on lisäksi nostanut esiin maankäytön ennakoinnin, Fingridin kantaverkon kehittämisen, vetyputken Itä-Suomeen, tuulivoiman edistämisen valtatie 5:n itäpuolella sekä investoijien houkuttelemisen.
Meidän maakuntamme mahdollisuuksissa uusiutuvan, puhtaan energian tuotantoon on tarjolla paljon ratkaisuja, olemme luonnostaan rikas maakunta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Etelä-Savossa on vireillä lähes 800 miljoonan euron investoinnit vihreän siirtymän hankkeisiin vuosille 2026–2027. Tuuli-, aurinko- ja biokaasuvoiman merkitys kasvaa nopeasti ja niihin liittyy keskeisesti elinvoiman ja energiaomavaraisuuden tekijät.
Biokaasun raaka-ainepotentiaali on merkittävä. Maatalouden biomassat, elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja yhdyskuntien biojätteet tarjoavat suuren resurssin. Alueella toimii jo biokaasulaitoksia, kuten Mikkelin 7 GWh:n laitos, ja uusia hankkeita suunnitellaan. Pieksämäelle kaavaillaan biometanolilaitosta, joka täydentäisi uusiutuvan energian tuotantoa. Biokaasutuotannon sivutuotteena syntyvä biogeeninen CO₂ toimii teknisenä hiilinieluna ja voi tuoda lisäliiketoimintaa.
Tuulivoiman yleiskaavoitus etenee kolmella alueella ja Niinimäen tuotannossa olevat 22 voimalaa osoittavat hankkeiden mittakaavaa. Jos kaikki vireillä olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat, niiden vuosituotanto olisi noin 1120 GWh – lähes maakunnan koko ostosähkön osuuden verran. Aurinkoenergia voi tuottaa saman verran lisää sähköä, mikä vahvistaa omavaraisuutta ja vihreää siirtymää. Aurinkoenergia täydentääkin kokonaisuutta kolmella tuotannossa olevalla aurinkopuistolla ja suunnitteilla on yli 20 hanketta eri puolilla Etelä-Savoa. Vesivoima jatkaa perinteistä rooliaan Hirvensalmella ja Voikoskella.
Datakeskukset luokitellaan vihreän siirtymän hanketyypiksi. Datakeskustoiminta kasvaa Mikkelissä ja Pieksämäellä. Datakeskukset ovat merkittäviä energian käyttäjiä ja ne sitoutuvat ostamaan uusiutuvaa energiaa. Tämä tukee vihreää siirtymää ja luo uusia teknologiakeskittymiä.
Etelä-Savo rakentaa määrätietoisesti kestävää, monipuolista ja luotettavaa energiantuotantoa. Olemme osa energiamurrosta. Kuljemme kohti hiilineutraalia, turvallista tulevaisuutta yhdessä asukkaiden, yritysten ja kuntien kanssa.
Kirjoittajat:
Maakuntajohtaja Heini Utunen
Aluesuunnitteluasiantuntija Päivi Rahikainen
Ympäristöasiantuntija Eira Rosberg