Suoraan sisältöön
Moi!  Mä olen Helmi, Etelä-Savon maakuntaliiton E=mc2 -osallisuushankkeen kesätyöntekijä. Mun töihin kuuluu somejuttuja, graafista suunnittelua, ideointia. Työssäni tulee myös tavattua paljon ihmisiä erilaisissa tapaamisissa ja keskusteluissa.

Julkaistu 04.07.2022

Osallisuutta ja ketutuksen aiheita

Moi! Mä olen Helmi, Etelä-Savon maakuntaliiton E=mc2 -osallisuushankkeen kesätyöntekijä. Mun töihin kuuluu somejuttuja, graafista suunnittelua, ideointia. Työssäni tulee myös tavattua paljon ihmisiä erilaisissa tapaamisissa ja keskusteluissa.

Ajattelin töitä hakiessani, että olisi kiva saada vaihtelua asiakaspalveluduuneille, ja sitä tämä työ on myös tarjonnut. On tullut käytyä paljon hyviä ja tärkeitä keskusteluja, ja siinä sivussa olen oppinut lisää vaikuttamisesta ja osallisuudesta.

Mitä osallisuus on?

Nuorisovaltuusto Esa-Manulle pitämässämme vaikuttamispajassa mietittiin, mitä osallisuus on ja miten sitä voisi kehittää Etelä-Savossa.

Nuorten mielestä osallisuus on ainakin yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä, kompromisseja, kuulluksi tulemista, vuorovaikuttamista, politiikkaa ja mielipiteiden ilmaisua.

Osallisuus ja nuoret

Miksi juuri nuorten osallisuutta on sitten niin tärkeä kehittää? Nuoret äänestivät viime aluevaaleissa ennätyksellisen vähän, äänestysprosentti oli vain 27,1. Viestintä nuorille ei ole kunnossa, ja demokratia kärsii.

Nuorten, eri tahojen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa käydyssä keskustelussa demokratiasta mietittiin, miten hyvinvointialueilla voisi kehittää demokratiaa ja saada nuorten ääntä kuuluviin. Puhuttiin esimerkiksi siitä, mitkä ovat niitä ”nuorten kysymyksiä”, joihin nuorten tulisi saada vaikuttaa.

Mutta miksi puhutaan nuorten kysymyksistä, kun eihän meillä ole erikseen keski-ikäisten kysymyksiäkään? Emme voi sopia, että padel-kenttien ylläpidosta voivat päättää keski-ikäiset keskenään ja nuoret miettivät sitten vaikka kouluruokaa. Kaikki kysymykset ovat nuorten kysymyksiä. Nuoret tulisi kasvattaa ajatukseen, että kaikkiin asioihin voi ja saa vaikuttaa.

Tulisi etsiä keinoja, joilla nekin tyypit, ketkä eivät aktiivisesti hae valtuustoihin tai ravaa mielenosoituksissa nyrkki pystyssä, saisivat äänensä kuuluville. Helpoin tapa on äänestää. Nuorten äänestysaktiivisuus voisi lisääntyä, jos nuorille olisi tarjolla enemmän tietoa ja ehdokkaat ja päättäjät jalkautuisivat nuorten pariin.

Mikä vituttaa? -katukysely

Perjantaina 17.6. kävimme työparini Jonnan kanssa kyselemässä nuorilta Mikkelin keskustassa, että mikä heitä oikein vituttaa. Suoralla kysymyksellä saa myös suoran rehellisiä vastauksia. Ja kun nuorelta kadulla kysyy ”vituttaako?”, vastaus on lähes aina kyllä.

Kysely oli mielestäni inspiroiva ja sai miettimään. Nuoret esittivät paljon hyviä näkemyksiä ja kehitysideoita vitutuspurkautumisensa keskellä. Ehkä näiden tyyppien pitäisi istua siellä päättäjien penkeillä? Kaupunginvaltuusto kaipaisi mielestäni nuorten kyselytuntia. Nuoret huomaavat kunnassakin paljon asioita, jotka moni iäkkäämpi voi sivuuttaa.

Nuorisovaltuuston ajatuspajan tuloksissa käy ilmi, että päättäjiä pidetään tapoihinsa kangistuneina boomereina, jotka ”kuulevat” nuoria muodon vuoksi mutta eivät oikeasti kuuntele. Kyse voi olla myös keinojen puutteesta tavoittaa nuoret. Päättäjien ja ehdokkaiden tulisi oikeasti kohdata nuoria. Ehkä vaaliehdokkaatkin voisivat lähteä kadulle ja kysyä nuorilta että hei, mihin asioihin haluatte muutosta?

Kirjoittaja:
Helmi Juurinen, E=mc2 -osallisuushankkeen kesätyöntekijä