Julkaistu 22.03.2023
Tuulivoima ja turvallisuus
Suomi elää todellista tuulivoiman nousukautta. Vuonna 2022 Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosenttia. Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437 kappaletta.
Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 1393 tuulivoimalaa. Rakenteilla olevien hankkeiden ja julkaistujen investointipäätösten perusteella tuulivoima kattaisi vuonna 2026 noin 33 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Suomi tarvitsee puhtaan energian mahdollistamia teollisia investointeja. Näitä investointeja ovat puhtaan vedyn tuotanto, teollisuuden sähköistäminen ja paljon sähköenergiaa tarvitsevat toiminnot, mm. palvelinhotellit.
Tuulivoiman luomat mahdollisuudet eivät tällä hetkellä valitettavasti ulotu koko Suomeen. Tuulivoiman rakentaminen jakaa Suomen kahteen osaan. Valtatie 5 muodostaa jakolinjan, jonka itäpuolelle sijoittuva Suomi Lapista Kymenlaaksoon saa tuulivoimasta vain murusia.
Vain alle neljä prosenttia Suomen tuulivoimasta sijaitsee valtatie 5:n itäpuolella, vuonna 2022 kahdeksan tuulipuistoa. Marraskuussa 2022 julkaistun hankelistan mukaan kuusi tuulipuistoa oli esisuunnitteluvaiheessa. Kahdeksan hanketta oli edennyt esisuunnittelusta eteenpäin.
Keskeisin syy tähän tilanteeseen on huolehtiminen Suomen turvallisuudesta. Puolustusvoimien vastuulla on Suomen aluevalvontajärjestelmä. Tämän hetken geopoliittisessa tilanteessa on selvää, ettei Suomi voi tinkiä turvallisuudestaan. Pikemminkin on tasoa entisestään nostettava. Aseteknologian kehitys ja Venäjän arvaamattomuus korostavat turvallisuuden korkeaa tasoa.
Suomen on huolehdittava 1340 km pitkän itärajansa valvonnasta. Nato-jäsenyys ei tule poistamaan Suomen vastuuta oman alueensa turvallisuudesta.
Suomen turvallisuus ja maan tasapuolinen kehittäminen on kyettävä sovittamaan yhteen. Kolmen ministeriön, puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön, yhteisesti asettama selvitysmies kenraaliluutnantti (res) Arto Räty on 14.3.2023 julkistetussa raportissaan ansiokkaasti selvittänyt keinoja itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseksi.
Nopeita ratkaisuja raportti ei lupaa. Puolustusvoimien myönteisen lausunnon jälkeen tuulivoimahankkeen kehittäminen vie keskimäärin 4-8 vuotta.
Sekä koko Suomen energiajärjestelmän että itäisen Suomen elinvoiman kannalta on tärkeää mahdollistaa tuulivoiman rakentaminen myös itäiseen Suomeen. Sähkön siirtokapasiteetin tarvetta vähentää, jos tuulivoimaa olisi Suomen länsirannikon lisäksi esimerkiksi Kaakkois-Suomessa. Yhä enemmän puhtaan energia saatavuus määrittelee se, minne yritykset sijoittuvat.
Aluepolitiikasta on tullut osa turvallisuuspolitiikkaa. Elinvoimainen raja-alue on olennainen osa tehokasta turvallisuuspolitiikkaa. Itäisen Suomen pitäminen elinvoimaisena edellyttää asutusta ja yritystoimintaa.
Räty korostaa, että tuulivoiman rakentamiselle myönteisten ratkaisujen löytäminen vie aikaa ja vaatii joukon toimenpiteitä. Tärkeintä on selkeän tahtotilan muodostaminen ja välitön käytännön toimiin ryhtyminen.
Räty esittää energiaministerin tehtävän perustamista Suomeen ja energiastrategian vahvistamista. Näin saataisiin vahvaa poliittista ohjausta koko energiasektorille ja tehostettaisiin myös itäisen Suomen tuulivoimarakentamista. Suomessa tarvitaan energia-asioiden johtamista tukemaan korkean tason yhteistoimintaryhmä ja ajantasainen tilannekuva.
Aluevalvontajärjestelmän suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa on Suomeen laadittava erityinen kompensaatiolaki. Lailla mahdollistettaisiin tuulivoimapuistojen aluevalvontajärjestelmille aiheuttamien haittojen kompensoiminen hankkimalla Puolustusvoimille uusia järjestelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan aluevalvontakyky pitää vähintäänkin nykytasolla.
Puolustusvoimat ovat avainasemassa määriteltäessä rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle. Räty esittää aluevalvontalain päivittämistä siten, että siinä säädettäisiin Puolustusvoimien lausuntomenettelystä. Puolustusvoimien lausuntoprosessia on lisäksi tehostettava ja lisättävä resursseja, jotta voidaan mahdollistaa kasvava lausuntomäärän käsittely.
Rädyn esittää hyvin selkeästi, että puolustusvoimien toimintaedellytykset aluevalvonnassa on kaikissa oloissa turvattava ja säilytettävä valvontajärjestelmien suorituskyky vähintään nykyisellä tasolla.
Kirjoittaja:
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakuntaliitto